Lähetyksen kesäpäivät 16.-18.6.2017 Raahessa #Syvemmälle

16.-18.6.2017 Kylväjän ja Raahen seurakunnan yhdessä järjestämät Lähetyksen kesäpäivät Raahessa.

Täältä löytyvät edellistenkin kesäpäivien postaukset.

torstai 28. syyskuuta 2017

"Pooki flakkaa!"

Lähetyksen kesäpäivien kiitosjuhla 18.9.2017 Raahessa
Tuomo Matala 

”Pooki flakkaa! Nyt pooki flakkaa!” 
Näin kuultiin muuanna kesäpäivänä huudettavan pienessä Raahessa, kellotapulista vai mistä lienee ääni ensin lähtenyt. Ja suuri humaus kävi yli koko kaupungin. 
Kraaselin majakasta oli ensin huomattu kotilaivan täysin purjein puskevan ulapalta Raahea kohden ja sen merkiksi oli heti vetäisty flaku ylös. Ja siitä sinkosi kaupunkiin iloinen humaus: ”Pooki flakkaa!”  Enempää ei tarvinnut sanoa. Koko kylä siitä tiesi, että kotilaiva oli tulossa.” Näin kuvaa kirjailija Samuli Paulaharju kaupunkimme elämää vuonna 1925 ilmestyneessä kirjassaan Vanha Raahe.

Yhtenä tunnuksena lähetyksen kesäpäivillä on ollut kirkon edessä seisova pooki, merimerkin pienoismalli. Pookin salkoon vedettiin lippu merkiksi siitä, että kotikaupungin laiva oli tulossa turvallisesti kotisatamaan ehkäpä usean vuoden purjehduksen jälkeen. Näiden juhlien pookin huipulla on ollut risti, yhteisen uskomme tunnus. Olemme itse saaneet rakentua ristin sanomasta ja päästä syvemmälle ristin salaisuuteen. Sen merkin turvissa teemme työtä täällä ja koko Jumalan maailmassa.

Toisaalta me olemme vielä matkalla kohti lopullista päämääräämme: taivaan kotia. Kotimatkalla siis ollaan yhdessä ja kuljetaan yhdessä: toinen toistaan tukien. Välillä taival on helppoa ja toisessa hetkessä suru ja huoli ovat matkakumppanina. Miten mahdan jaksaa eteenpäin?

Pookin huipulla oleva risti on tyhjä. Anna Seghers, toisen maailmansodan kauhut elänyt juutalainen kirjailija, on kirjoittanut romaanin Seitsemäs risti. Teoksessa kuvataan miten seitsemän miehen onnistui paeta keskitysleiristä. Kun näin tapahtui, niin leirin johdon menettely oli äärimmäisen ankara. Käsky kävi, että karkurit on otettava kiinni keinolla millä hyvänsä. Leiriin pystytettiin siksi seitsemän ristiä, joihin heidät oli määrä ripustaa elävinä tai kuolleina. Neljä miehistä saadaan kiinni; viides kuolee luonnollisen kuoleman päästyään jo lähelle kotiseutuaan; kuudes menettää toivonsa ja palaa vapaaehtoisesti leiriin. Yhden pako onnistuu; seitsemäs risti jää tyhjäksi. 

Nuo seitsemän ristiä laittavat lukijan mietteliääksi. Siinä ajattelee erilaisia ihmiskohtaloita. Neljä kiinniotettua miestä taisteli vapautensa puolesta, mutta pahuuden voimat ottavat heidät kiinni ja naulitsevat ristille. Viidentenä ristille nostetaan jo kuollut mies. Hän sai vapauden, mutta ei ehtinyt siitä nauttimaan. Mutta minkälainen on ollut se tilanne, kun kuudes mies tuli takaisin – alistuneena kohtaloonsa, jota ei ajatellut voivansa paeta. 
Mutta jäljelle jäi yksi risti. Tyhjä risti kertoi keskitysleirin asukkaille ennen kaikkea toivosta. Se on ollut suuri toivon sanoma leirissä juutalaisille, jotka katsovat joka päivä kuolemaa silmästä silmään. He näkevät ristin, jota kuolema ei rumenna. Pahan voimat eivät pysty tuhoamaan kaikkea elämää.

Kristityille tyhjä risti kertoo toivon sanomaa. Toivo, on siinä, että yksi ei lähtenyt pahan voimia karkuun, vaan on kohdannut ja kukistanut kaikki pahan ja synnin voimat oman kuolemansa kautta. Jeesuksen ristissä näkyvä hyvyys, rakkaus, vapaus ja oikeus ovat vahvempia kuin mikään paha.  Tätä voitonmerkkiä, tyhjää ristiä, me saamme katsella ja sen turviin rientää myös, kun olemme kohta lähdössä kotia kohti tai kohti lähetyksen työkenttää. 

Me tähyämme kohti lopullista kotia, mutta olemme vielä kotimatkalla. Tällä matkalla me tarvitsemme suojaa ja levähdyspaikkoja. Toivon tai saamastani palautteesta tiedän, että kesäpäivät täällä Raahessa ovat olleet sellainen levähdyspaikka. Ja miksei se olisi ollut, kun saimme olla hyvän Herramme hoidossa. 
Fredrik Gabriel Hedberg evankelisen liikkeen isä ja Raahen vieressä olevan Saloisten poika, sanoo runoilemassaan virressä 336:

”On autuasta Jeesuksessa 
levätä hiljaa, armossaan.
maailman myrskyn pauhatessa
näin päästä rauhan satamaan.
Oi Jeesus, kallis Jeesuksemme, 
sinulle tuomme kiitoksemme!”

Ei kommentteja: