Lähetyksen kesäpäivät 15.-17.6.2018 Raahessa #Syvemmälle

15.-17.6.2018 Kylväjän ja Suomen Raamattuopiston yhdessä järjestämät Lähetyksen kesäpäivät Kauniaisissa.

Täältä löytyvät edellistenkin kesäpäivien postaukset.

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Magnus Riskan luento veti salin täyteen väkeä

Lauantaina aamupäivällä teol.tri Magnus Riska luennoi juhlasalissa aiheesta Uskomme juutalaiset juuret. Sali oli täynnä väkeä, lisätuolejakin otettiin käyttöön.

Magnus Riska haastoi kuulijat pohtimaan kristinuskon ja juutalaisuuden suhdetta sekä sitä, voiko juutalainen säilyttää juutalaisen identiteettinsä, jos hänet kastetaan kristityksi.

Riska totesi, että uskomme juuret voisi löytää messiaanisesta juutalaisuudesta. Hän kertoi, että messiaaninen juutalainen uskoo, että Jeesus on Messias ja hänen Vapahtajansa. Messiaaniset juutalaiset eivät kuitenkaan kutsu itseään mielellään kristityiksi, osa hyväksyy termin juutalaiskristitty.

Messiaanisten juutalaisten näkökulmasta haastavia oppikysymyksiä ovat kolminaisuus sekä Jeesuksen jumaluus. Kolminaisuus sanana ei esiinny Raamatussa, siksi sen käyttö on ongelmallinen joillekin messiaanisille juutalaisille. Jeesuksen jumaluus asettaa haasteita juutalaisuuden ollessa vahvasti monoteistinen uskonto. Messiaanisten juutalaisten johtajien kokouksessa vuonna 2002 pidettiin kuitenkin yksimielisesti kiinni opinkappaleesta, jonka mukaan Jeesus oli sekä ihminen että Jumala. Keskustelu teeman ympärillä edelleen jatkuu.

Keskustelua on herättänyt myös rabbiinisen perinteen painoarvo. Linjauksena on messiaanisten juutalaistenkin keskuudessa se, että Vanha testamentti ja Uusi testamentti ovat auktoriteetin arvossa, perinnettä voidaan pitää silti merkittävänä, muttei saman arvoisena. Magnus Riska muistutti myös, että vaikka kristityillä ja juutalaisilla on yhteiset juuret, taustamme ja kokemuksemme ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi hän nosti ristin esillä pitämisen kirkkotilassa, messiaanisille juutalaisille ristisymbolin käyttö ei ole luonteva asia. Ristin käyttöä ei mainita Raamatussa, lisäksi monille holocaustista selvinneille risti ei tuo mieleen Jumalan armoa ja rakkautta, vaan ihmisten raakuuden toisiaan kohtaan.

Magnus Riskan mukaan kristityt ovat menettäneet paljon tehdessään pesäeroa juutalaisuuteen. Esimerkiksi Markion 2. vuosisadalla jKr. yritti karsia Raamatusta kaiken juutalaisaineiston, Vanha testamentti ei kelvannut hänelle ollenkaan ja evankeliumeista vain Luukas oli ok. Riska muistutti, että Uusi testamentti on hyvin juutalainen kirja. Hänen mukaansa kristityt lukevat liian usein Raamattua "takaperin"; Vanhaa testamenttia luetaan Uuden testamentin kautta. Vain Uutta testamenttia pidetään tärkeänä ja Vanhasta testamentista tunnetaan ainoastaan pääkertomukset hyvin. Riskan mukaan kärjistäen voisi sanoa, että Vanha testamentti oli Jeesuksen Raamattu, joten se voisi olla riittävä sellaisenaan, ja Uuden testamentin voisi tulkita Vanhan testamentin kommentaariksi. "Uudessa testamentissa on pelastuksen aarre, mutta uskon tulkintamme muodostuu hyvin ohueksi ilman Vanhan testamentin ymmärtämistä", Magnus Riska totesi.

Luennon päätteeki Riska esitteli Jeesuksen ajan uskonnolliset ryhmät; saddukeukset, fariseukset, selootit ja essealaiset. Erityisesti hän pureutui käsityksiin fariseusten ryhmästä ja pohti voisivatko tämän päivän ortodoksijuutalaiset periytyä farisealaisuudesta. Riskan mukaan fariseusten kohdalla on todennäköisesti kyse useammasta kuin yhdestä ryhmästä, ja paljosta informaatiosta huolimatta farisealaisuutta on hankala tutkia. Tarkkaan lakia noudattavalla maallikkoliikkeellä oli poliittista vaikutusvaltaa, he rakensivat varsinaisten käskyjen rinnalle lisäkäskyjä (aita/sejag), jotka suojasivat itse käskyn rikkomiselta. Riskan mukaan kristittyjen kuva fariseuksista on ollut yleensä turhan negatiivinen. Apostolien teoissa fariseukset mainitaan kahdesti ja molemmat ovat positiivisissa yhteyksissä, lisäksi monet fariseukset uskoivat Jeesukseen. Jeesus myös väitteli kiivaimmin juuri fariseusten kanssa, tämä mahdollisesti kertoo läheisyydestä ryhmän kanssa, lisäksi Jeesus käytti opetuksissaan fariseusten mallia lähelle tulevia metodeja.

Ei kommentteja: