Painiskelua pettymysten kanssa

Kylväjän perustajiin kuuluva opetusneuvos Olavi Peltola on vuodesta toiseen kokenut yhden pettymyksen Lähetyksen kesäpäivillä.
Tässä linkki haarukkapalaan: seuraavassa Kylväjä-lehdessä on Olavi Peltolan haastattelu siitä, millainen on Kylväjä 15 vuoden päästä.

Lähetyksen kesäpäivät 2010, tervetuloa Raamattuopistolle

Viikkoa ennen juhannusta vietetään Lähetyksen kesäpäiviä Suomen Raamattuopistolla.
Valmistelut ovat käynnistyneet.
Ensi vuosi on koko protestanttisessa maailmassa lähteyksen merkkivuosi, sillä vuonna 2010 tulee kuluneeksi sata vuotta Edinburghin legendaarisesta lähetyskonferenssista, jonka iskulauseeksi tuli opiskelijoiden lähetysliikkeen iskulause Maailman evankelioiminen tämän sukupolven aikana.
Erityisesti toivotamme siis kaikki opiskelijat ja nuoret aikuiset tervetulleiksi tapahtumaan ja tämän suuren tehtävän toteuttamiseen omien sukupolviemme osalta.

Tie yhteyteen - Kylväjä kiittää

Lämmin kiitos Vihdin seurakunnan työntekijöille, Martoille ja partiolaisille sekä lukuisalle vapaaehtoisten joukolle yhdessä järjestetyistä Lähetyksen kesäpäivistä.

Pekka Mäkipää, lähetysjohtaja

Erkki Puhalainen, kotimaantyön johtaja

Muksulan ja koululaisten monipuolinen ohjelma

Kiitollisena, muistelen hauskoja tilanteita muksulan ja koululaisten monipuolisessa ohjelmassa; silloin kun kaikki toimii isojen puolella, myös pienemmät kesäpäivävieraat ovat turvallisessa ja osaavassa ohjelmassa! Kiitos kaikille huippuosaajille näissä ohjelmissa!

Erityisen iloinen näky päivillä olivat lapsiperheet pienine vauvoineen ja juuri juoksunsa aloittavine jälkikasvuineen! Vauvojen hoitohuone oli kovassa käytössä :)

Ooh

Juhlien ajan saimme ihailla Pappilanpellon koulun salissa, kirkossa ja monissa muissa tiloissa Irene Öhmanin tekemiä ylen ihania koristeluja. Esimerkiksi kirkon alttari oli koristeltu Etiopian lipun värein. Kiitos, Irene.

Musiikista iloa

Jumalan ylistykseen tuskin on parempaa tapaa kuin musiikki?

Lähetyksen kesäpäivillä musiikin rungon muodosti Olli Lehmosen johtama loistava HouseBand.

Kanttori Ulla Eho-Saarion johtama seurakunnan tyttökuoro Piritat lauloi itsensä juhlakansan sydämiin.

Ratkiriemukas lasten hengellinen konsertti

Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen nauratti ja laulatti lauantaina pieniä ja vähän isompiakin kuulijoita. Loppu tuli aivan liian nopeasti ratkiriemukkaassa konsertissa; jutut ja soittimet (mandariinit ja tikkupillit...) vaihtuivat sellaiseen tahtiin, että perheen pienimmätkin pysyivät iloisesti vauhdissa mukana!

Siunattuina jälleen matkaan

Vihdin kirkossa siunattiin tänä iltana uudelleen matkaan joukko lähetystyöntekijöitä.

Huomisen messun yhteydessä siunataan lähetystyöntekijöiksi joukko ensi kertaa lähteviä. Piispa Mikko Heikka saapuu tähän juhlaan siunaamaan.

Magnus Riskan luento veti salin täyteen väkeä

Lauantaina aamupäivällä teol.tri Magnus Riska luennoi juhlasalissa aiheesta Uskomme juutalaiset juuret. Sali oli täynnä väkeä, lisätuolejakin otettiin käyttöön.

Magnus Riska haastoi kuulijat pohtimaan kristinuskon ja juutalaisuuden suhdetta sekä sitä, voiko juutalainen säilyttää juutalaisen identiteettinsä, jos hänet kastetaan kristityksi.

Riska totesi, että uskomme juuret voisi löytää messiaanisesta juutalaisuudesta. Hän kertoi, että messiaaninen juutalainen uskoo, että Jeesus on Messias ja hänen Vapahtajansa. Messiaaniset juutalaiset eivät kuitenkaan kutsu itseään mielellään kristityiksi, osa hyväksyy termin juutalaiskristitty.

Messiaanisten juutalaisten näkökulmasta haastavia oppikysymyksiä ovat kolminaisuus sekä Jeesuksen jumaluus. Kolminaisuus sanana ei esiinny Raamatussa, siksi sen käyttö on ongelmallinen joillekin messiaanisille juutalaisille. Jeesuksen jumaluus asettaa haasteita juutalaisuuden ollessa vahvasti monoteistinen uskonto. Messiaanisten juutalaisten johtajien kokouksessa vuonna 2002 pidettiin kuitenkin yksimielisesti kiinni opinkappaleesta, jonka mukaan Jeesus oli sekä ihminen että Jumala. Keskustelu teeman ympärillä edelleen jatkuu.

Keskustelua on herättänyt myös rabbiinisen perinteen painoarvo. Linjauksena on messiaanisten juutalaistenkin keskuudessa se, että Vanha testamentti ja Uusi testamentti ovat auktoriteetin arvossa, perinnettä voidaan pitää silti merkittävänä, muttei saman arvoisena. Magnus Riska muistutti myös, että vaikka kristityillä ja juutalaisilla on yhteiset juuret, taustamme ja kokemuksemme ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi hän nosti ristin esillä pitämisen kirkkotilassa, messiaanisille juutalaisille ristisymbolin käyttö ei ole luonteva asia. Ristin käyttöä ei mainita Raamatussa, lisäksi monille holocaustista selvinneille risti ei tuo mieleen Jumalan armoa ja rakkautta, vaan ihmisten raakuuden toisiaan kohtaan.

Magnus Riskan mukaan kristityt ovat menettäneet paljon tehdessään pesäeroa juutalaisuuteen. Esimerkiksi Markion 2. vuosisadalla jKr. yritti karsia Raamatusta kaiken juutalaisaineiston, Vanha testamentti ei kelvannut hänelle ollenkaan ja evankeliumeista vain Luukas oli ok. Riska muistutti, että Uusi testamentti on hyvin juutalainen kirja. Hänen mukaansa kristityt lukevat liian usein Raamattua "takaperin"; Vanhaa testamenttia luetaan Uuden testamentin kautta. Vain Uutta testamenttia pidetään tärkeänä ja Vanhasta testamentista tunnetaan ainoastaan pääkertomukset hyvin. Riskan mukaan kärjistäen voisi sanoa, että Vanha testamentti oli Jeesuksen Raamattu, joten se voisi olla riittävä sellaisenaan, ja Uuden testamentin voisi tulkita Vanhan testamentin kommentaariksi. "Uudessa testamentissa on pelastuksen aarre, mutta uskon tulkintamme muodostuu hyvin ohueksi ilman Vanhan testamentin ymmärtämistä", Magnus Riska totesi.

Luennon päätteeki Riska esitteli Jeesuksen ajan uskonnolliset ryhmät; saddukeukset, fariseukset, selootit ja essealaiset. Erityisesti hän pureutui käsityksiin fariseusten ryhmästä ja pohti voisivatko tämän päivän ortodoksijuutalaiset periytyä farisealaisuudesta. Riskan mukaan fariseusten kohdalla on todennäköisesti kyse useammasta kuin yhdestä ryhmästä, ja paljosta informaatiosta huolimatta farisealaisuutta on hankala tutkia. Tarkkaan lakia noudattavalla maallikkoliikkeellä oli poliittista vaikutusvaltaa, he rakensivat varsinaisten käskyjen rinnalle lisäkäskyjä (aita/sejag), jotka suojasivat itse käskyn rikkomiselta. Riskan mukaan kristittyjen kuva fariseuksista on ollut yleensä turhan negatiivinen. Apostolien teoissa fariseukset mainitaan kahdesti ja molemmat ovat positiivisissa yhteyksissä, lisäksi monet fariseukset uskoivat Jeesukseen. Jeesus myös väitteli kiivaimmin juuri fariseusten kanssa, tämä mahdollisesti kertoo läheisyydestä ryhmän kanssa, lisäksi Jeesus käytti opetuksissaan fariseusten mallia lähelle tulevia metodeja.

Gospel Caféssa oli illalla tunnelmaa

Gospel Caféssa Pappilanpellon koulun ruokalassa oli illalla hieno tunnelma. Lauris Angels ja Tommi Kalenius vastasivat laadukkaasta musiikista.

Etiopialainen vieraamme

Lähetyksen kesäpäivien etiopialainen vieras Wabe-Batu-synodin presidentti Ato Ademo Agamo saapui juhlille perjantaina. Erityisesti Etiopian-lähettijoukko otti vieraan lämpöisesti vastaan.

Koko perheen lähetysjuttu täytti juhlasalin

Koko perheen lähetysjuttu keräsi juhlasaliin lähes kolmesataa henkeä. Vihdin seurakunnan lapsi- ja perhetyö esitti näytelmän liittyen yhteistyöhön ja sovintoon sekä luomista kuvaavan visuaalisen esityksen.

Tyttökuoro Piritat kanttori Ulla Eho-Saarion johdolla toimivat esilaulajina ja esittivät mm. laulupotpurin kirkkovuoden teemasta. Potpurin tutut virret ja laulut, kuten Ystävä sä lapsien, Pieni liekki, Lensi maahan enkeli, Nyt sytytämme kynttilän, Jumalan kämmenellä ja Mä silmät luon ylös taivaaseen saivat yleisön laulamaan liikuttuneena mukana.

Etiopian työkaudelta palannut Hiekkasten perhe esittäytyi. Äiti Tuula haastatteli 7-vuotiasta Juhoa ja 10-vuotiasta Jaakkoa kokemuksista Etiopian vuosilta. Pojat olivat oppineet päivähoidossa, kouluissa ja ystävien kautta mm. norjaa, islantia, amharaa, oromoa, englantia ja ruotsia. Kodin ikkunoissa oli ollut kalterit, etteivät hyeenat ja rosvot pääsisi sisään. Suomesta pojat olivat kaivanneet mm. mämmiä, jäätelöä ja nopeaa internettiä. Oli mielenkiintoista kuulla lähetystyökokemuksista lasten näkökulmasta.

Aihetta juhlaan ja kiitokseen

Kesäpäiville tuli tieto, että tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt Olavi Peltolalle opetusneuvoksen arvonimen. Peltola kukitettiin juhlasalissa ja yleisö osoitti suosiotaan ja arvostustaan tuoreelle opetusneuvokselle.

Kiitosten jälkeen Olavi Peltola piti raamattuluennon aiheesta "Hän kutsui heidät olemaan kanssaan". Peltola totesi Jeesuksen tahtovan tänäkin päivänä kutsua meidät kaikki luokseen. "Mitä Jeesus tarkoitti Hänen kanssaan olemisella? Olemme levottomia ja meidän on vaikea olla paikallaan, Hän haluaa hiljentää ja pysäyttää meidät, Hän haluaa että keskitymme kaikkein olennaisimpaan. Mitä tapahtuu, jos pysymme liki Jeesusta, emme vain touhua ja mene sinne tänne, vaan annamme hiljaisuuden saada meidät kiinni? Alamme nähdä oman sydämemme suruttomuuden ja alamme kiinnostua Jeesuksesta, huomaamme että tässä on nyt jotakin aivan erityistä. Hän herättää halun kääntyä Jumalan puoleen, alamme arvioida elämää ja maailmaa Jumalan Sanan valossa. Rukoilemme, tule Herra minulle läheisemmäksi, tule minulle todellisemmaksi, tässä minä olen, tule Herra. Saamme luottamuksen Jumalan huolenpitoon, elämämme on Jumalan kädessä."

"Mittaamattomasti omaa lähellä olemistamme tärkeämpää on kuitenkin se, että Jeesus on meidän kanssamme, se on arvokkain lahja. Oma olemisemme Jeesuksen kanssa on vähän sellaista ailahtelevaa ja horjuvaa. Olisiko todella mahdollista, että sinä Herra haluat tällaisen tyypin kanssa olla? Tämä on lahjojen lahja, kunnian Kuningas, kirkkauden Herra, suostuu olemaan tällaisen mitättömyyden kanssa. Tämä ajatus kulkee läpi koko Raamatun henkilöhistorian. Herra oli Abrahamin kanssa, Hän sanoi Iisakille ´jää tähän maahan ja minä olen sinun kanssasi´, Herra sanoi Jaakobille ´minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua minne ikinä menetkin´, Hän oli Joosefin kanssa, Mooseksen kanssa, Daavidin kanssa, Samuelin ja Jeremian kanssa... `Minä olen sinun kanssasi´on yksi Raamatun punaisista langoista, Herra on meidän kanssamme", Olavi Peltola opetti tarkkaavaiselle kuulijakunnalleen. "Ratkaisevaa ei ole se, että me olemme Herran kanssa, vaan se, että Hän on meidän kanssamme. Herran läsnäolo tekee pienen ihmisen elämästä merkityksellisen. Herra ei ota pois ahdistusta mutta on läsnä elämässämme, meitä kannattelevat iankaikkiset käsivarret."

Tie Yhteyteen

Kesäpäivien avaus pidettiin kolmelta juhlasalissa. Erkki Puhalainen ja Elisa Wathén esittäytyivät ja kertoivat päivien ohjelmasta. Olli Lehmonen ja Martti Holopainen vastasivat avauksen musiikista.

Elisa Wathén esitteli päivien Tie Yhteyteen -teeman ja toivoi kesäpäiväviikonlopun olevan toivon ja rakkauden yhteyden juhla, ja että kaikilla osallistujilla voisi olla yhteys toistensa kanssa. Hän muistutti, että tärkein tie yhteyteen on tie Jumalan luo, se tie on Jeesus. Erkki Puhalainen kertasi luomista, aikaa jolloin kaikki oli hyvää ja yhteys ihmisten ja Jumalan välillä oli rikkomaton. Syntiinlankeemuksessa yhteys katkesi, ihmiset joutuivat eroon Jumalasta ja toisistaan. Puhalainen sanoi, että Kristuksen sovitustyön kautta uusi yhteys on kuitenkin syntynyt ja Pyhä Henki voi synnyttää uuden yhteyden myös meidän ihmisten välille.

Kirkkoherra Pekka Valkeapää toivotti juhlaväen tervetulleeksi Vihtiin ja lupasi, että täällä kaikista pidetään hyvää huolta. Hän puhui Jumalan rakkauden välineistä, Sanasta sekä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista. Hän totesi, ettei yhteys ole itsestään selvyys, vaan se on Jumalan Pyhän Hengen työtä. Valkeapää sanoi kesäpäivien olevan mahdolisuus tulla Jumalan rakkauden liekin lämpöön tulemiselle. "Mistä avun löytää voisi laaksoon varjojen, yhä pimentyvään iltaan pieni heikko ihminen. Valo loistaa pimeydessä, yhä vielä kutsuva, on Jeesus maailmalle toivo ainoa."

Kuvat: Susanne Vuorinen & Heikki Nieminen

Kesäpäivät käyntiin aurinkoisessa säässä

Eilen torstaina reipas talkoolaisten joukko pystytti Pappilanpellon koulun pihaan jurtan ja banglamajan, sisätiloissa Martat valmistelivat viikonlopun muonitusta, tekniikasta vastaavat rakensivat äänentoistoa, lähetysbasaari ja lastentilat sisustettiinja kaikenlaiset valmisteluhyörinät täyttivät talon.

Perjantaina aamusta alkaen valmistelut jatkuivat, tiloja suunnitelmia hiottiin kuntoon, Martat häärivät keittiössä, mikrofonit ja mikseripöydät nousivat auditorion katsomon eteen ja opaskyltit teiden varsille.
Puolenpäivän aikaan hyväntuulisen jännittynyt odotuksen täyteinen ilmapiiri leijui tapahtumapaikalla ja järjestäjien mielissä. Puoli kahden aikoihin alkoikin sitten tasainen kesäpäivävieraiden virta soljua Pappilanpellon koululle. Väki aloitteli juhlaa Marttojen valmistamia pullakahveja nauttien ja virallista avausta odottaen. Kahvipöydissä kuultiin terveisiä niin Vihdistä kuin eri puolilta maata ja maailmaakin.